keskiviikko 9. lokakuuta 2019

Oktoberfest ensikertalaisen silmin



Grüß Gott! Viime viikolla vierailin Münchenissä Oktoberfesteillä ja ajattelin nyt kirjoittaa pientä raporttia tapahtumasta. Osallistuimme tapahtumaan ensimmäistä kertaa ja reissu onnistui varsin hyvin, tosin muutamia asioita tiedämme nyt ensi vuotta ajatellen suunnitella paremmin. Kuitenkin fiilikset jäivät enemmän plussan kuin miinuksen puolelle ja neljä päivää Münchenissä kului kuin siivillä.




Lähdimme reissuun keskiviikkoaamulla, sillä Berliinistä Müncheniin on noin 600 km matkaa. Ensimmäisen siivun ajoimme Leipzigiin asti, jossa pysähdyimme huoltoasemalla kahvitauolle ja siitä jatkoimme Bayreuthiin. Pidimme hieman pidemmän stopin Bayreuthissa ja kävimme evästämässä viihtyisässä ravintola Oskarissa, joka sijaitsee vanhassa kaupungissa. 






Viimeisellä pätkällä pysähdyimme vielä jollekin huoltoasemalle Inglostadtin nurkilla ja sen jälkeen liikenne jumittuikin ihan kunnolla. Saattaa olla että vuosisadan ruuhka johtui siitä, että torstaina oli Saksan yhdistymispäivä ja samalla kansallinen vapaapäivä, joten moni muukin oli ilmeisesti matkalla Oktoberfesteille tai sitten Münchenillä on todella mittavia ongelmia liikennejärjestelyiden suhteen, mutta valehtelematta puolitoista tuntia köröttelimme Munchenin lentokentän kohdalta hotellille. Ensi kerralla otan kyllä paremmin selvää tietyöalueista ja vaihtoehtoisista reiteistä.



Hotelliin päästiin kuitenkin loppujen lopuksi 8 aikaan illalla ja hotelli itsessään oli nappi valinta tälle reissulle. Varasimme hotellin ylipäätään hieman myöhässä, joten vaihtoehtoja ei enää elokuussa ollut kovin montaa ja edullisimmat hotellit oli jo siinä kohtaa aikoja sitten buukattu täyteen. Hotellimme Park Hotel Laim kustansi neljältä yöltä 830 euroa ilman aamupaloja, mutta majapaikkana se oli mukava ja siisti, vaikka ehkä hieman vanhahtava sisustukseltaan. Sijainti oli kuitenkin aivan täydellinen, metroasema sijaitsi tien toisella puolella ja siitä oli suora metroyhteys Theresienwiesen aukiolle, jossa Oktoberfest järjestetään. Hotellin aamiaisbuffet oli myös hyvä, sitä tosin kokeilimme vasta lähtöpäivänä.




Torstaina lähdimme omasta mielestämme hyvissä ajoin liikkeelle tsekkaamaan Oktoberfest-meiningit. Porukkaa olikin jo yllättävän paljon alueella ja teltoissakin näytti varsin täydeltä vaikka kello oli hädin tuskin 11 aamupäivällä. Pyörimme hieman hämmentyneinä etsimässä istumapaikkoja, sillä kaikki penkit näyttivät varatuilta ja tyhjiinkin pöytiin oli merkitty pöytävaraukset. Jostain teltan yläparvelta kuitenkin löytyi tilaa ja saimme ensimmäiset tuopit kouraan. Pöytävaraus näihin kinkereihin on kyllä suositeltavaa, mutta meitä oli reissussa vain neljä joten 10 hengen pöydän varaaminen ei oikein tuntunut järkevältä. Kaikissa teltoissa on kuitenkin yleensä pöytiä joita ei varata kenellekään ja sopu sijaa antaa pitää täällä kyllä paikkansa. Omasta paikasta kannattaa tosin pitää kiinni kun sellaisen sattuu saamaan, sillä porukkaa on todella paljon.




Positiivisena yllätyksenä juomatarjoilu oli nopeaa siihen nähden, että teltat olivat todella täysiä. Ruokiakaan ei tarvinnut ihan mahdottoman pitkään odottaa. Juomalistat olivat kylläkin aika yksinkertaisia, jokainen teltta tarjosi litran tuopissa oman panimon Oktoberfest-olutta, Radleria ja yleensä vaihtoehtona oli myös alkoholiton olut. Viiniä oli tarjolla muutamaa laatua ja sitäkin sai neljän desin tuopissa :D Ruoka oli perinteistä baijerilaista sapuskaa ja annoskoot varsin isoja. Lisäksi alueella oli useita ruokakojuja, joista sai niin grillattua kanaa, makkaroita, uuniperunoita, savustettua kalaa kuin lettuja ja jäätelöäkin. Paahdettuja pähkinöitä myytiin myös joka kulmassa ja jättikokoisia bretzeleitä sai ostettua teltoissa kierteleviltä kauppiailta.






Alue itsessään on suhteellisen iso ja oluttelttoja olikin noin parikymmentä, jonka lisäksi olivat siis pienemmät ruoka- ja baarikojut. Alueella oli myös paljon kaikenlaisia huvipuistovempaimia ja lapsiperheitä näkikin tapahtumassa yllättävän runsaasti. Kyseessä ei ole siis pelkkä kaljafestivaali vaan koko perheelle löytyy aktiviteetteja. Oli myös hauska nähdä, että suuri osa festivaalivieraista oli pukeutunut perinteisiin baijerilaisiin asuihin ja bongasinkin väkijoukosta todella tyylikkäitä dirndlejä. Olin toki tyytyväinen omaankin asuuni ja löysin turistikojusta sulankin hattuni.




Turistikrääsää oli tietysti ylihintaan joka puolella. Ostin perinteisen oluttuopin itselleni kotiinviemisiksi ja pari magneettia, mutta kauheasti ei tehnyt mieli tuhlata rahaa tuliaisiin. Ylipäätään Oktobereillä on festarihinnoittelu ja kaikki on keskimäärin hieman kalliimpaa. Litran tuoppi olutta maksoi lähemmäs 12 euroa ja näin Berliinin hintoihin tottuneelle se tuntui kyllä aikas kirpeältä.



Alue oli yllättävän siisti, odotin oksennuslammikoita ja ympäriinsä kuseksivia känniörveltäjiä, mutta vierailimme alueella lähinnä päivisin, joten ainakin silloin sekä paikat että ihmiset olivat vielä ihan säällisessä kunnossa. Vessat olivat myös asiallisen siistit ja tosiaan vesivessat eikä mitkään haisevat bajamajat mitä hieman ennakkoon pelkäsin. Vessahenkilökunnalle kannattaa varata hiukan kolikoita tipiksi.



Maksaminen tapahtui pääasiallisesti käteisellä ja sitä kannattaa muistaa ottaa mukaan. Teltoissa ja alueella on myös käteisautomaatteja, joten rahaa saa nostettua paikan päältäkin. Itse alueelle tai telttoihin ei ole pääsymaksua, mikä on sentään ihan mukavaa. Alueelle ei saa tuoda isoja käsilaukkuja tai reppuja, vaan ne täytyy sitten jättää maksulliseen narikkaan. Ensialkuun jono alueelle saattaa näyttää todella pitkältä, mutta sisäänpääsyä ei tarvinnut kertaakaan jonottaa viittä minuuttia pidempään.



Sää ei ollut kaikkein suosiollisin, mutta sille ei tietysti voinut mitään. Etenkin lauantai oli kylmä ja sateinen päivä. Ensi kerralla varaudun lämpimän takin ja huivin kanssa jos sää näyttää yhtä kehnolta. Onneksi olin sentään ottanut sateenvarjon varmuuden vuoksi mukaan. Aurinkoisemmalla kelillä olisi ollut huomattavasti mukavampi kierrellä alueella, käydä ehkä jopa jossain huvipuistolaitteessa ja etenkin istua oluttelttojen terasseilla. Nyt terassit ammottivat osan aikaa tyhjyyttään kun niissä ei ollut mitään sateensuojaa ja sateen jälkeenkin penkit ja pöydät lainehtivat vedestä. Terassilämmittimet sentään auttoivat kuivalla kelillä.



Oktoberfestalue aukeaa päivittäin kello 9 tai 10 viikonpäivästä riippuen ja sulkeutuu noin puolenyön aikaan. Suosittelen lataamaan Oktoberfest-sovelluksen kännykkään, josta näkee alueen kartan, telttojen täyttöasteen ja löytää muutakin hyödyllistä tietoa tapahtumaan liittyen.




Reissun viimeisenä päivänä kävimme vielä katsomassa festivaalin päätösjuhlallisuudet.





Tiivistettynä reissun plussat ja miinukset

+ iloinen tunnelma
+ ruoka oli hyvää (ja sitä oli riittävästi..)
+ alueen ja vessojen siisteys väkimäärään nähden
+ palvelua sai sujuvasti myös englanniksi
+ hotelli

- todella paljon porukkaa, teltoissa ahdasta
- kallis hintataso
- ruuhkat autobahnilla
- sää 






maanantai 30. syyskuuta 2019

Omenajuustokakku uunissa

Tänään täällä on vihmonut vettä vaakatasossa ja pihalla kävi sellainen pyörremyrsky ettei paljon tehnyt mieli nokkaansa ulos pistää. Mikäpäs siis sen mukavampaa kuin hyöriä köökissä kun syysmyrsky tuivertaa ulkona. Tarkoitus oli leipoa omenastruudelia, mutta suunnittelemani tuorejuustotäyte muuttui jostain syystä vatkatessa aivan liian nestemäiseksi, joten oli sitten keksittävä jotain ihan muuta. Pienen hetken pähkäiltyäni totesin että tässähän on juustokakkuaineet kasassa ja lennosta struudeli vaihtuikin omenakakkuun. Loppujen lopuksi takaisku kääntyi voiton puolelle ja blogiinkin syntyi uusi herkullinen resepti. Kardemumma ja kaneli antavat kakkuun mukavan syksyisen mausteen.



Omenainen juustokakku  

150  g  voita
1½   dl sokeria
1       kananmuna
3    dl vehnäjauhoa
1    tl leivinjauhetta
2    tl vaniljasokeria
2    tl kardemummaa

2-3     hapanta omenaa
300  g  tuorejuustoa
2       kananmunaa
1½   dl sokeria
1   rkl tärkkelystä (peruna- tai maissijauhoa)
kanelia


Lämmitä uuni 200 asteeseen.
Vatkaa huoneenlämpöinen voi ja sokeri, lisää kananmuna ja vatkaa lopuksi keskenään sekoitut kuiva-aineet taikinaan. Painele taikina irtopohjavuokaan ja esipaista uunissa noin 10 minuuttia.

Kuori ja viipaloi omenat. Vatkaa tuorejuusto, sokeri, munat ja tärkkelysjauho kulhossa. 

Lado omenaviipaleet kakkupohjan päälle ja ripottele päälle hieman kanelia. Kaada juustotäyte vuokaan ja paista vielä noin 30-35 minuuttia uunin alatasolla.








 

maanantai 23. syyskuuta 2019

Oktoberfest-brunssi

O'zapft is! Vuotuinen olutfestivaali on jälleen pyörähtänyt käyntiin Münchenissä ja se näkyy myös ruokakaupoissa, joissa Oktoberfest-oluet, bretzelit, makkarat ja koristehärpäkkeet ovat olleet näyttävästi esillä jo viikkoja. Olen itsekin lähdössä Müncheniin lokakuun alussa ja sitä ennen on kiva fiilistellä reissua täällä kotipuolessa. Berliinistä löytyy useampiakin Oktoberfest-tapahtumia, mutta oluita ja baijerilaista sapuskaa voi nautiskella myös kotosalla. Näin sunnuntain kunniaksi järjestin brunssin Oktoberfest-teemalla.



Oktoberfest-brunssi 

Brezelit ja Obatzda
Leipävalikoima ja leikkeleet
Weißwurst ja sinappi
Bauernfrühstück
Bayerisch Creme ja omenakompotti




Ruokalajit saattavat alkuun kuulostaa oudoilta, mutta eivät ole niin ihmeellisiä kuin ensinäkemältä saattaa vaikuttaa. Bretzeleiden seurana tarjottava Obatzda on valkohomejuustosta tehty levite ja rinkelien kanssa lähes yhtä taivaallinen yhdistelmä kuin karjalanpiirakat ja munavoi.



Obatzda 

250 g  valkohomejuustoa (Camenbert tai Brie) 
100 g  levittyvää sulatejuustoa
50  g  voita
1      sipuli (pienehkö)
1   tl paprikajauhetta 
valkopippuria
(suolaa tarvittaessa)

halutessasi ruohosipulia tai kuminansiemeniä


Kuutioi valkohomejuusto pieniin paloihin, sekoita huoneenlämpöisen voin ja sulatejuuston kanssa tahnaksi (haarukka on hyvä apuväline tähän).

Hienonna sipuli erittäin hienoksi hakkelukseksi ja sekoita tahnaan. Lisää mausteet ja tarjoile tuoreiden bretzelien kera.

Vinkki: Ennen tarjoilua obatzda kannattaa ottaa hyvissä ajoin jääkaapista huoneenlämpööön. 



 
Brunssilla on kiva laittaa tarjolle pieni valikoima erilaisia leivänpäällisvaihtoehtoja. Löysin kaupasta hauskoja sulatejuustokolmioita, olen viimeksi syönyt vastaavia joskus lapsena :D

Weißwurst tarjoillaan perinteisesti keitettynä, mutta tykkään kun makkarassa on vähän paahtunut pinta niin käytin nämä pannun kautta. Myös bratwurst ja muut lihaisat makkarat sopisivat brunssille. Kyytipojaksi tietysti sinappia.

 

Bauernfrühstück on saksalainen perunamunakas, johon pottujen lisäksi tulee kinkkua tai pekonia. Munakasta varten kannattaa potut keittää jo valmiiksi edellisenä päivänä. Pienet perunat sopivat munakkaaseen parhaiten eikä niitä tarvitse kuoria kunhan ne pesee huolellisesti. Tarjoile halutessasi munakkaan seurana suolakurkkua.



Perunamunakas eli Bauernfrühstück 

300  g  perunoita (raakapaino)
1       sipuli (keskikokoinen)
50   g  kinkku- tai pekonikuutioita
5       isoa kananmunaa
suolaa 
pippuria
rypsiöljyä paistamiseen
(persiljaa)

Keitä perunat kypsiksi ja anna jäähtyä. Paloittele 4-6:een osaan.
Hienonna sipuli ja kuullota hetki pannulla kinkku/pekonikuutioiden kera. Lisää pannulle perunat ja ruskista niitä muutama minuutti.

Vatkaa kananmunien joukkoon mausteet ja kaada se pannulle. Laske hellan lämpö pikkuteholle ja anna kypsyä kannen alla kunnes munakkaan pinta on hyytynyt.


Lopuksi vaikka vatsat olivat jo aivan täynnä, oli kuitenkin vielä saatava vähän jotain makeaa. Bayerisch creme on hieman panna cottaa muistuttava vaniljavanukas. Tein nämä jo edellisenä iltana odottamaan ja aamulla keittelin vanukkaiden seuraksi omenakompottia. Lisäksi kaupasta oli tarttunut mukaan teemaan sopivia suklaakonvehteja, mutta niitä ei pahemmin enää jaksettu maistella. :D Nyt täytyy kyllä tämän jälkeen hetkeksi vähän keventää tai muuten dirndl ei mahdu päälle :O


Bayerisch Creme ja omenakompotti 

3½  dl  täysmaitoa
1       vaniljatanko
4       kananmunan keltuaista
3       liivatelehteä
3/4 dl  sokeria
2   dl  vispikermaa
2   rkl sokeria

2       omenaa
2   rkl voita
2   rkl sokeria
1   tl  vaniljasokeria
ripaus kanelia

Laita liivatelehdet kylmään veteen. Halkaise vaniljatanko ja kaavi siemenet maidon joukkoon. Kiehauta kattilassa maito ja vaniljatanko, sekoittele usein jotta maito ei pala pohjaan. Anna jäähtyä. 

Vatkaa keltuaiset ja sokeri vaahdoksi. Sekoita munavaahto ja maito keskenään ja lämmitä miedolla lämmöllä kattilassa kunnes seos hieman saostuu. 

Liuota liivate pienessä kattilassa nesteeseen, esimerkiksi maitoon. Kaada liivate ohuena nauhana samalla vatkaten muun massan joukkoon. Laita hetkeksi jähmettymään jääkaappiin.

Vaahdota kerma ja 2 ruokalusikallista sokeria. Sekoita kermavaahto vanukasmassaan ja kaada laseihin. Anna jähmettyä jääkaapissa ainakin 3 tuntia.


Valmista omenakompotti. Kuori ja kuutioi omenat pieniksi paloiksi. Sulata voi ja sokeri kattilassa, lisää omenakuutiot sekä vaniljasokeri ja kaneli. Keittele miedolla lämmöllä noin 30 minuuttia kunnes omenat ovat pehmeitä ja suurin osa nesteestä on haihtunut. Anna jäähtyä ja lusikoi vanukkaan pinnalle.


Jos innostut itsekin järkkäämään Oktoberfest-brunssin tai illanistujaiset, tsekkaa myös aikaisemmat blogipostaukseni. Esimerkiksi perunasalaatti tai Schwartzwaldin kuppikakut
sopivat teemaan loistavasti.

Katsotaan jos saisin aikaiseksi päivittää vielä omenastruudelin ja kotitekoisten bretzeleiden ohjeen blogiin, mutta se on leivontajumalien käsissä se. Mikäli jotain syömäkelpoista ja toivon mukaan kuvauksellistakin syntyy niin raportoin asiasta tänne blogiin ja instaan 
Käy muuten seuraamassa @berlinsalzundzucker ja facesta löytyy myös oma sivu
   

maanantai 16. syyskuuta 2019

Mausteinen chorizopata

Pataruoat maistuvat syksyllä kun ilmat viilenevät. Mausteinen chorizopata on täyttävä ja lämmittävä päivällinen, tarjoa pataa esimerkiksi tuoreen leivän kera.




Chorizopata  

1      punasipuli
2      valkosipulinkynttä 
200 g  chorizomakkaraa 
oliiviöljyä paistamiseen
2   tl savupaprikajauhetta
2   tl chilirouhetta 
400 g  tomaattimurskaa
400 g  kikherneitä (tölkki)
3   dl kasvislientä
loraus punaviiniä
2      laakerinlehteä
kimppu timjamia
suolaa
pippuria
(persiljaa)





Hienonna sipulit ja paloittele makkara. Paista öljyssä miedolla lämmöllä kunnes sipulit hieman pehmenevät. Lisää chili ja savupaprika.



Lisää kattilaan tomaattimurska, valutetut ja huuhdellut kikherneet sekä kasvisliemi. Kaada joukkoon myös punaviini ja lisää laakerinlehdet ja timjami pataan. Anna kiehua miedolla lämmöllä n. 45 minuuttia välillä sekoitellen. 

Nosta timjaminoksat ja laakerinlehdet padasta. Mausta lopuksi suolalla ja pippurilla sekä halutessasi lisää joukkoon silputtua persiljaa. 


maanantai 9. syyskuuta 2019

Italiansalaatti ja pinaattiletut

Koulussa pinaattiletut olivat yksi lempiruoistani ja niitä on tullut aika ajoin syötyä aikuisiälläkin. Letut ja puolukkahillo ovat yksinään vähän heppoinen eväs, joten ruokaisa salaatti sopii kylkeen paremmin kuin hyvin. Italiansalaatti saa tässä reseptissä uutta twistiä Caesar-kastikkeesta ja kaupan kuivia einesplättyjä ei jää enää kaipaamaan kun lautasella on pino omatekoisia, vastapaistettuja ohukaisia.

Pinaattilettujen kaveriksi sopii myös lämmin juuressalaatti, katso resepti syksyiseen salaattiin täältä




Italiansalaatti Caesar-kastikkeella 

1½  dl  makaroneja 
1   tlk säilykeherneitä (140/200g) 
        tai pakasteherneitä
1       paprika
1       omena
1       porkkana
1       pieni sipuli
1   dl  suolakurkkukuutioita tai
1       pieni suolakurkku
150 g   palvikinkkua kuutioina/suikaleina
n.3 dl  Caesar-salaattikastiketta
        pippuria
        suolaa 
        persilja

Keitä makaronit ohjeen mukaan kypsäksi ja huuhdo kylmällä vedellä lävikössä.

Kuori ja kuutioi omena, porkkana, sipuli ja paprika. Sekoita kulhossa makaronien, kinkun, herneiden ja suolakurkkukuutioiden kanssa. Sekoita joukkoon salaattikastike ja mausta. Silppua joukkoon pieni määrä tuoretta persiljaa ja anna maustua jääkaapissa noin tunti.


Pinaattiletut (n.24 kpl) 

150 g  pakastepinaattia
3      munaa
3   dl vehnäjauhoja
5   dl maitoa
1/2 dl oliiviöljyä
ripaus suolaa

Sulata pinaatti. Vatkaa munien rakenne rikki, lisää maito ja pinaatti. Siivilöi joukkoon vehnäjauho, sekoita taikinaan öljy ja suola.

Paista lettupannulla öljyssä tai voissa.

tiistai 3. syyskuuta 2019

Uuniperunat porotäytteellä

Kävin muutama viikko sitten lomareissulla Suomessa ja tietysti hamstrasin matkalaukut täyteen ruokatuliaisia kotiin viemisiksi. Kaupasta tarttui mukaan kylmäsavuporoa ja mietinkin pitkään mihin paketillisen tätä erikoisherkkua oikein käyttäisi. Päätin kuitenkin tehdä jotain simppeliä, mutta maukasta, joten eilen herkuteltiin porotäytteisillä uuniperunoilla. 

Uuniperunat tuntuvat olevan täällä Saksassakin suosittua sapuskaa ja niitä on tarjolla useiden ravintoloiden ruokalistalla. Uuniperunoita myydään "Backkartoffel" ja "Ofenkartoffel" nimellä, mutta myös turkkilaisittain "Kumpir"-nimellä. 

Tässä resepti kuitenkin enemmän suomalaistyyliseen uunipottuun. Kylmäsavuhärkä toimii täytteessä myös yhtä hyvin.




Uuniperunat kylmäsavuporolla (2 annosta) 

2-4  isoa perunaa (jauhoinen lajike) 
rypsiöljyä

täyte:

100 g   kylmäsavuporoa tai -härkää
150 g   ranskankermaa
1   rkl makeaa sinappia 
pieni varsi kevätsipulia
tuoretta tinjamia
tuoretta persiljaa
suolaa
pippuria


Lämmitä uuni 200 asteeseen. Pese perunat huolellisesti ja öljyä perunoiden pinta kevyesti. Kypsennä noin 1,5 tuntia uunin keskitasolla.

Kuutioi poroleikkeleet, silppua sipuli ja hienonna yrtit. Sekoita kaikki täytteen aineet keskenään ja anna maustua jääkaapissa kunnes perunat ovat valmiita.

keskiviikko 28. elokuuta 2019

Ruokaostoksilla Saksassa



Tämä postaus on ollut mielessäni jo siitä asti kun muutimme Berliiniin, mutta vasta nyt puolentoista vuoden jälkeen sain aikaiseksi kirjoitella pienistä eroavaisuuksista saksalaisten ja suomalaisten ruokakauppojen välillä. Tein pienen kuvauskierroksen lähi-Edekassani, joka on noin K-Supermarketin/ ison S-Marketin kokoinen myymälä. Tätä suuremman kokoluokan marketteja täällä ei sitten olekaan ja kaupat myyvät pääasiallisesti vain elintarvikkeita toisin kuin kotoiset Prismat ja Citymarketit, joiden valikoimaan kuuluu kaikenlaista kodinkoneista lähtien. Tässäkin kaupassa on tosin pieni kodintavaraosasto, jossa on lähinnä paistinpannuja ja muita keittiövälineitä. Lisäksi yksi hyllyväli on omistettu toimistotarvikkeille ja muulle yleishyödylliselle sälälle.


Kierros alkaa hyvin samaan tapaan kuin Suomessa, kärry mukaan ulkoa katoksesta ja kauppaan. Ensimmäisenä sisällä vastaan tulee hevi-osasto, joka tässä kaupassa on varsin kattava. Valikoima kyllä vaihtelee hieman enemmän sesongin mukaan kuin Suomessa, mutta tietyt perusvihannekset ja hedelmät ovat aina saatavilla. Mielestäni Suomessa lähestulkoon kaikkea on valikoimassa vuoden ympäri, sen sijaan täällä meni talvella muutama kuukausi kun esimerkiksi korianteria ei ollut yrttihyllyssä lainkaan. Joissain kaupoissa valikoima vaihtelee todella paljon, sen takia en viitsi käyttää Lidliä tai Aldia kun niistä ei etukäteen tiedä mitä on saatavilla. Toisaalta samaan hengenvetoon on todettava, että täältä löytyy vielä ihan perinteisiä vihanneskauppojakin, joissa hinnat saattavat olla jopa huokeampia kuin marketeissa ja tuotteet freesimpiä.


Lidleissä ja muutamissa muissa kaupoissa kasvikset ja hedelmät punnitaan kassalla, mutta Edekalla on käytössä tuttu systeemi eli vihannekset punnitaan itse. Monet hedelmät ja kasvikset myydään myös kappalehintaan, esimerkiksi kuvan kyssäkaalit ovat painosta riippumatta samanhintaisia. Jonkin verran enemmän tuotteita myydään myös muoviin tai pahviin pakattuina, mutta ero ei ole Suomeen verrattuna mitenkään järkyttävä. Luomutuotteita myydään täällä ehkä jonkin verran enemmän ja ainakin valikoima niiden osalta on suhteellisen laaja. Kaupoilla on myös omia luomutuotemerkkejä, esimerkiksi Edekan Bio-tuotteisiin kuuluu niin kasviksia, maitotuotteita kuin leipääkin.


Tämän Edekan erikoisuus on oma yrttikasvattamo, joka on mielestäni aika hauska idea.



Leipäosastolta löytyy tuttuja hapankorppuja ja ihan kelvollista ruisleipääkin. Finnisch Toasties on nimestään huolimatta kuitenkin valmistettu Ruotsissa ;D Sen sijaan Kauflandista saa jopa Suomessa valmistettua ruisleipää. Leivät eivät ole ihan yhtä rukiisia joihin Suomessa on tottunut, mutta menettelevät kun tuliaisina kuormatut Ruispalat ovat loppuneet pakkasesta. Leipäosastolla olen myös tehnyt sellaisen havainnon, että paikalliset suosivat paistopisteleipiä enemmän kuin pussiin pakattuja paahtoleipiä.


Säilykeosaston erikoisuus on nakit ja makkarat. Näitä ei juurikaan Suomessa näe, mutta ovat ilmeisen suosittuja, sillä säilykenakkeja löytyy pitkä rivi. Itse ostan nakit ja makkarat mielummin tuoreosastolta.



Toinen omituisuus on lämpimässä säilyvät sulatejuustot ja margariinit. En aikaisemmin tiennyt että tälläisiäkin on ja muistan suorastaan järkyttyneeni kun näin rivin margariinia lämpimässä hyllyssä. No varmaan näissä on säilöntäaineet kohdallaan, mutta ostan voit ja juustot mielummin kylmähyllystä.


Margariinista puheen ollen, tuote jota ei Suomesta taida saada juuri mistään on Schmalz eli tuttavallisemmin laardi. Schmalzia löytyy useita eri makuja, sitä voi käyttää paistamiseen ja jotkut vetelevät sitä ihan leivän päällä. Myös voi täällä on jokseenkin erilaista kuin Suomessa, sen lisäksi että se on vähäsuolaisempaa tai kokonaan suolatonta, voi on myös pehmeämpää. Suomessa voiköntti saa seistä tunnin pöydällä ennen kuin se pehmenee, saksalainen voi melkein sulaa käsiin kun sen ottaa pois jääkaapista.
  

Laktoosittomien tuotteiden osalta Suomi voittaa 6-0. Täällä on pieni perusvalikoima laktoosittomia maitotuotteita kun taas Suomessa lähes kaikki on nykyään vähälaktoosista tai laktoositonta. 

Toinen asia, joka pistää silmään on rasvattomien maitojen olematon edustus hyllyissä, kaikki maidot sisältävät vähintään 1,5% rasvaa. Kevytjuustojakaan ei juuri myydä, kevyinkin vaihtoehto sisältää 15% rasvaa  ja lisäksi se maistuu lähinnä kumilta. Rahkaa, raejuustoa ja tuorejuustoa on kuitenkin saatavilla alle prosentin rasvapitoisuudella.



Pakkauskoot aiheuttivat alkuun ihmetystä, kinkkusiivut myydään järjestäen 100-150 gramman pakkauksissa, samoin juustoviipaleet. Suomalaisista kilon juustokönteistä ei täällä ole tietoakaan tai perhekokoisista makkarapaketeista. Lihatiskiltä saa toisaalta ostettua  kerralla isomman satsin leivänpäällisiä ellei huvita ostaa neljää pakettia kerralla. Juustotiskiltä löytyy lähinnä erikoisjuustoja, mutta niiden osalta valikoima onkin suhteellisen kattava.



Vanukasosastolla myydään näitä  eri makuisia hyytelöitä, epäiltävästi ovat enimmäkseen lasten makuun. Myös erilaiset riisifrutit ovat täällä suosittuja ja niitä löytyy joka sorttia, myös tämän hyytelön kera.



Pakastepizzaosastolla löytyvät tutut ja turvalliset Ristorante-lätyt, joista myydään myös puolikkaan pizzan kokoisia versioita. Flammkuchenista on valikoimissa useita eri makuja ja joku omituinen makaroni-pizzakin löytyy altaasta. Valmisruokavalikoima on yleisesti ottaen kuitenkin huomattavasti suppeampi kuin suomalaisissa kaupoissa.






Eksoottisempia elintarvikkeita on tarjolla ihan kelpo valikoima aasialaista, meksikolaista, itä-eurooppalaista kuin turkkilaistakin sapuskaa. Berliinistä kuitenkin löytyy erilaisia erikoiskauppoja, joissa valikoimat tietyn alueen elintarvikkeissa ovat perusmarketteja laajemmat ja hinnat edullisempia. Esimerkiksi Alexanderplatzilta löytyy erinomainen aasialainen kauppa.




 Karkkiosastot koostuvat lähinnä suklaasta ja viinikumeista. Erilaisia Haribo-pusseja löytyy joka lähtöön. Salmiakkia myydään lähinnä apteekeissa, mutta jotain lakritseja valikoimissa on. Marsipaanimakeiset ovat täällä taas huomattavasti suositumpia kuin Suomessa.





Suklaata taas myydään enimmäkseen levyinä ja näissä monipakkauksissa, tosin kassoilta löytyy yksittäisiä patukoita. 



Sipsivalikoima on Saksassa huomattavasti rajoittuneempi kuin Suomessa ja ensisilmäyksellä tuntuu ettei hyllystä löydy muuta makua kuin paprikaa. Muutamia eksoottisempiakin makuja kuitenkin mahtuu joukkoon. Myöskään dippijauheita ei täällä tunneta, joten sukulaiset roudaavat dippijauheita tänne tuliaisina. :D






Vaikka hyllystä löytyy chilillä maustettuja sipsejä ne vastaavat tulisuudeltaan lähinnä paprikaa. Ylipäätään mikään täällä ei ole tulista vaikka purkin kyljessä muuta väitettäisiin. Juustonaksuja täällä ei myöskään tunneta, erehdyttävästi juustonaksun näköiset sipsit ovat itseasiassa maapähkinänaksuja. Ihan hauskan makuisia jos tykkää pähkinästä.


Hintataso kaupoissa on yleisesti edullisempi kuin Suomessa, erityisesti joidenkin tuotteiden kuten alkoholin kohdalla. Myös hiusvärit ovat yllättävän edullinen myyntiartikkeli, halvin pakkaus irtoaa alle 3 €:lla.


Alkoholi tosiaan on edullisempaa kuin Suomessa, koppa kaljaa lähtee alle 13€:lla. Hinnat kuitenkin hämäävät hiukan, sillä hinnassa ei ole mukana pullopantteja.





Oluthyllystä löytyy myös aivan käsittämättömiä (ja hirveän makuisia) juomasekoituksia. Saksalaiset osaavat tehdä hyvää olutta, mutta osaavat myös tarvittaessa pilata sen :'D


Sama juomasekoilu jatkuu myös limsahyllyssä, cokista ja appelsiinimehua...




Viiniosasto on tässä kaupassa varsin laaja. Suomessa Alkolla on toki hyvä valikoima, mutta tälläkin pärjää jos ei ole etsimässä mitään spesiaalia. Erikoistuneita olut- ja viinikauppoja löytyy kaupungista kuitenkin ihan hyvin. Alkoholiahan saa täällä myydä huomattavasti vapaammin kuin Suomessa, vodkapullon voi hakea vaikka lähimmältä kioskilta keskellä yötä jos tarve iskee. Välillä kaupoissa esittelijät jakavat asiakkaille myös maistiaisia vähän kuin laivan Tax-Freessä.


Pienpanimobuumi on tuonut kauppoihin myös jonkinlaisen valikoiman ns. käsityöläisoluita. Yleisesti ottaen Suomen marketeissa (ihan pienimpiä K-Marketteja lukuunottamatta) on kuitenkin laajemmat erikoisolutvalikoimat.


Jos juomaosastolta ei vielä tarttunut mukaan mitään niin kassajonossa on vielä aikaa korjata sekin virhe :D


Tupakkatuotteet saavat olla täällä ihan normaalisti esillä, ei tarvitse kysellä kassalta mitä numeroa pitäisi painaa ja ihmetellä kun aski jumittuu koneeseen. Pahimmille korsteeneille löytyy myös isompia pakkauksia. Ylipäätään sauhuttelu on täällä todella paljon yleisempää kuin Suomessa ja täällä on edelleen myös baareja joissa saa polttaa sisällä.


Kassapöydät ovat täällä lyhyempiä kuin Suomessa. Joissain kaupoissa pöytä on todella pieni, joten tavaroita joutuu pakkaamaan kassiin hirveällä kiireellä, täällä on sentään jonkinmoinen kaukalo. Olen jo oppinut pakkaamaan ostokset suhteellisen nopeasti tai jos tavaraa on paljon, lappaan ne vaan suosiolla takaisin kärryyn ja pakkailen omassa rauhassa pakkauspöydällä.

Toinen asia, joka ensi alkuun vaati tottumista, on kauppojen aukioloajat. Suomessa ehdin jo tottua kauppojen vapaisiin aukioloihin, joten tuli pienenä yllätyksenä että kaupat ovat kiinni sunnuntaisin ja pyhinä. Vuodessa on joitakin erikoispäiviä jolloin isommat kaupat saavat olla sunnuntaina auki, mutta muuten viikonloppuostokset on tehtävä lauantaina. Kaupat ovat onneksi muuten aika myöhään auki, joten mitään kiirettä kauppaan ei ole. Sunnuntaisin pienet kioskit ja huoltoasemat ovat kuitenkin auki mikäli jotain peruselintarvikkeita kaipaa. 

Tästä tuli vähän pitkä postaus, mutta kiva jos jaksoit lukea tänne asti. Ensi kerralla sitten lyhyesti ja ytimekkäästi jotain reseptiä :)